Hän on kuollut, vaikkei kuopattu olisikaan.


Nimi: Lea Faust

Ikä: 28

Laji/rotu: Saridiaani*

Sukupuoli:Lea on suurimman osan ajasta sukupuoleton, mutta korostaa naisellista puoltaan.

Työ/ammatti: Kiertelevä katutaiteilija ja tuholaistorjuja.

Taidot:Lea pystyy vaihtamaan minkä tahansa ruumiinosansa väriä mielensä mukaan, ja kykenee melkein näkymättömyyttä vastaavaan ympäristöön sulautumiseen. Hänen silmänsä voivat katsoa eri suuntiin samaan aikaan, ja hänellä on kameleontin kieli, jolla on erittäin kätevä napata hyönteisiä. Sormenpäiden ja jalkapohjien imukuppimainen iho mahdollsitaa myös tasaisilla pinnoilla kiipeilyn.
Neiti on myös hyvin akrobaattinen ja omaa erinomaisen tasapainoaistin. Hän on myös harjoitellut saridiaanien omaa itsepuolustuslajia, jonka perusideana on torjua hyökkääjä koskematta tähän pakollista enempää.

Perhe/läheiset: Lea on kasvanut saridiaanien yhteisössä eräällä saarella etelään Aryliasta. Kaikki saman rodun edustajat ovat yhtä suurta perhettä, vaikkei neidolla olekaan ketään erityisen läheistä.

Tavarat: Lea kantaa mukanaan vaatteidensa lisäksi lompakkoa, pientä vihkoa ja hiilenpalaa sekä pientä amulettia, jonka uskoo tuottavan onnea.

Luonne: Lea on tunnettu kova-äänisyydestään ja suoruudestaan, jotka myös jakavat mielipiteitä hänestä. Toiset pitävät ja toiset eivät. Neitokaisemme ei itse välitä, mitä muut hänestä miettivät, vaan kulkee omia polkujaan. Hän on hyvin vapaa sielu, ja hyvin toimelias. Lea menee eikä meinaa.
Hän on suurimman osan ajasta hyväntuulinen, mutta suuttuu helposti. Muutenkin vaihtelevanvärisen ystävämme luonne tapaa räiskähdellä yli. Lea tuomitsee ja pyörtää sanansa yhdessä hengenvedossa jos tarpeelliseksi näkee, kannustaa muita hulluuksiin ja tekee vaikka mitä hetken mielijohteesta.
Vaikka neiti inhoaa tylsyyttä hän rakastaa rauhaa. Sotimaan ei tätä naista saa kirveelläkään, saati tappamaan ketään.
Saridiaanien uskonkappaleessa kielletään toiseen väkivalloin puuttuminen, mutta Lea ei laske ystävällistä selkäänläimäytystä väkivallaksi, ja on muutenkin hyvin fyysisen vuorovaikuttaja, ja puhuu käsillään.
Vaihtolämpöisyyden vuoksi Lea muuttuu kylmällä säällä uneliaaksi ja rauhallisemmaksi.

Ulkonäkö: Pirtsakalla neidillä on ohuet mutta tuuheat hiukset, jotka ylettyvät satiininpehmeinä puoleenselkään. Ne kuitenkin ovat usein lähes turbaanimaisella huivilla kiinnisidotut, ja valuvat pöyheästi päälaelta hartioille. Pitkät etuhiukset roikkuvat kasvojen sivuilla, ja muutama hiussuortuva nähdään kasvoillakin. Hiusten väri on useimmiten jotain oranssinhohtoista kuparista sävyä.
Lean kasvot ovat pienet ja pyöreät. Hänellä on vahva leuka ja mantelinmalliset silmät, leveä suu ja korkea otsa. Neidin kulmakarvat ovat tummat ja ystävällisen pehmeän kaarevat. Lean hampaat ovat matalia naskaleita ja kieli siis todella pitkä. Silmissä neidillä on vaakasuorat viirupupillit, ja niiden väri on useimmiten kellanvihreä.
Pituudeltaan Lea on 169cm, ja normaalipainoinen. Hänellä ei ole lainkaan naisellisia muotoja, ja ilman hiuksia ja pukeutumistyyliään neidosta ei osaisi sanoa katseleeko riskirakenteisempaa tyttöä vai hentoa poikaa.
Iho tällä energiapakkauksella on lämpimänsävyisen tummanruskea.
Yllään Lealla on voimakkaan vihreät minishortsit ja reisipituinen kimonoa muistuttava vaate. Kietaisumekon kangas on helean keltainen isoin, punaisin kukkakuvioinnein, ja sen alla oleva toinen kangas on vaaleansinertävä. Vaatekappaleen helma leijailee ympäriinsä tuulen ja liikeiden mukana, ja sen puolipitkät sekä leveät hihat on usein sidottu lyhyiksi sinisin naruin. Mekko pysyy kasassa paksulla vihreällä vyöllä ja sinisellä narulla, jota on myös päähuivia pitelemässä. Lea pitää vyön alla lompakkoaan ja muita tavaroitaan.
Mekon kaula-aukko on syvä, ja yläosa on melko läysällä, koska neiti yrittää korjata rintojensa puutetta sillä.
Jalkoihinsa hän on sitonut vihreät jalkarätit.
Lean vaatteet vaihtavat väriä hänen mukanaan, sillä niiden kangas on kudottu hänen omista hiuksistaan.

Menneisyys: Lea on elänyt suurimman osan elämästään saridiaanien saarella. Vuosi sitten hän kuitenkin päätti, että tahtoo nähdä koko maailman ennen kuin kuolee. Tästä syntyi riitaa yhteisön vanhimpien kanssa, mutta ajan myötä he joutuivat taipumaan tarmokkaan neitokaisen edessä. Niimpä Lea lähti seuraavalla laivalla kohti maailmaa ja sen outouksia.
Nykyään hän on päätynyt Arylian maille, ja koluaa melkein järjestelmällisesti jokaisen sen neiliömetrin ennen kuin lähtee seuraavaan paikkaan. Hän yrittää samalla levittää saridiaanien omaa uskontoa.

Muuta: Saridiaanit Lea mukaanlukien ovat sukupuolettomia lisääntymiskausien ulkopuolella, ja muuttuvat sitten miehiksi tai naisiksi synnynnäisten taipumusten ja seuran perusteella. Lea ei pidä poikapuolestaan sitten yhtään.
Kohdatessaan mielenkiintoisen ihmisen Lea lyöttäytyy väkisin tämän seuraan kunnes ystävystyy tai joutuu tappeluun.
Neiti ei osaa kirjoittaa eikä lukea, sillä saridiaaneilla ei ole kirjallista kulttuuria.
Hän myös syö ötököitä.

Huonot puolet: Suorasukaisuus on saanut monet suuttumaan Lealle, ja jotkut eivät siedä hänen eksoottisuuttaan. Liian kylmään ilmanalaan joutuminen on vaarallista vaihtolämpöiselle neidille, sillä hän saattaa vaipua kylmänhorrokseen.
Vaaratilanteissa suorasta väkivallasta kieltäytyminen voi myös olla paha juttu.

*Saridiaanit ovat ihmismäinen laji, jolla on paljon ominaisuuksia kameleonteista. Kyseisen lajin edustajat pystyvät vaihtamaan vapaasti väritystään, päässen hyvin lähelle näkymättömyyttä halutessaan. Väreillä on tapana muuttua myös mielialojen mukaan, ja kipu sekä pelko laukaisevat refleksin muuttua näkymättömäksi.
Saridiaanit ovat ulkonäöllisesti hyvin lähellä ihmistä, vaikkeivät yllä samoihin pituuksiin – yli 180 senttistä saridiaania ei ole olemassa. Heillä on vaakasuorat viirupupillit, ja heidän silmänsä voivat katsoa eri suuntiin samaan aikaan. Muita fyysisiä kummallisuuksia ovat hyönteissyöjän purukalusto ja pitkä ja tahmea kieli, jolla on kätevä napata lennosta pientä purtavaa. Tämä päiväntasaajan tienoilta peräisin oleva laji kun on alun perin syönyt vain hyönteisiä.
Jostain kumman syystä saridiaanit ovat suurimman osan ajasta sukupuolettomia. Kullakin yksilöllä on oma epäsäännöllinen rytminsä, jolloin tämä muuttuu mieheksi tai naiseksi, seurasta ja tuntemattomista syistä riippuen kummaksi. Jakso kestää pisimmillään viikon, ja sitten saridiaani palaa takaisin sukupuolettomaksi.
Heillä on oma uskonto, jonka mukaan maailma syntyi kun jumala tunaroi yrittäessään luoda paratiisin, ja elämällä tiettyjen sääntöjen mukaan asia voidaan korjata. Niitä onnoin viisisataa, mutta kolme tärkeintä ovat;
1. Toiseen elävään ei tule koskea väkivallalla.
2. Oma onni tulee jakaa.
3. Älä syö oranssi-violetteja kärpäsiä.
(Viimeinen saattaa vaikuttaa hassulta, mutta tämä hyönteislajike aiheuttaa saridiaanille raivokohtauksen.)
Säännöstö on oikeastaan vain kokoelma maalaisjärjellä pääteltäviä totuuksia, mutta kummallisuuksia mahtuu sekaan.
Saridiaanit ovat usein iloisia ja ketteriä, ja täysin kykenemättömiä taikuuteen.
He ovat myös allergisia suurimmalle osalle kehittyneemmistä lääkkeistä ja eivät pysty juomaan alkoholia.