kirjoittaja Nimi: Vicious Darien Roux
Kutsutaan: Kaikkien muiden, paitsi perheen, on parasta painaa nimi Viper mieleensä tätä herraa puhuteltaessa.
Ikä: 22-vuotias
Laji/Rotu: Vampyyri
Sukupuoli: Mies
Ammatti: Ei mitään virallista, mutta saattaa hyvän suostuttelun tuloksena tehdä jotain pikku hommia. Voiko korttipelien pelaamista pitää ammattina?
Perhe: Löytyy, puoliksi elossa ja puoliksi ainakin ruumiin osalta kuolleena. Viperin isä on hieman omalaatuinen tappaja, erikoistunut myrkkyihin ja niiden käyttöön erilaisissa aseissa. Tyyliin sopien äiti on vampyyri, joskin hieman leikkisä ja vähemmän pelottava sellainen, mikä ei ihme kyllä haitannut miestä lainkaan parin avioituessa, pikemminkin innoitti. Kaksikko tulee toimeen keskivertoa hieman paremmin niin toistensa kanssa kuin rahallisestikin ja heillä on kolme lasta, joista keskimmäinen nimettiin Viciousiksi. Kaikki kakarat ovat poikia ja Viper on tähän asti heistä ainoa, joka edustaa samaa rotua äitinsä kanssa.
Tavarat: Aina mukana ovat korttipakka, muutama pullo harvinaisia myrkkyjä, pienessä rasiassa neuloja, pala hiiltä, muutama ruosteinen avain ja neljä noppaa, hyvin käyttämättömäksi jäänyt veitsi vyöllä ja pätkä ohutta nahkanauhaa kierrettynä toisen ranteen ympärille.
Luonne: Miekkosen nimi taitaa olla jonkinmoinen enne hänen sisäisestä olemuksestaan, mutta vielä ei ole oikein kukaan ottanut opikseen ja pinkonut heti esittelyn jälkeen pakoon, mikä olisi tietyissä tapauksissa aika suotavaa. Viper kun ei tosiaan ole aina kovin kiva persoona, enemmänkin julma, itsekeskeinen ja pilkallinen sopivalle tuulelle sattuessaan. Ei hän tietenkään aina mikään paholaisen lapsi ole, vaan nuoresta miehestä löytyy kyllä se huumorintajuinen, leikkimielinen puoli, joka ei halua aina kiusata aggressiivisesti heikompia, käskyttää muita ja ajattele olevansa itse aina tarpeeksi hyvä johtamaan joukkoa.
Nuori herra Roux on pahoista puolistaan huolimatta kohtalaisen sosiaalinen henkilö, eli hän voi kyllä tunkea vieraidenkin seuraan vailla suurempia ujouskohtauksia, oikeastaan sanat "ujo" ja "Viper" eivät sovi ollenkaan yhteen. Vicious on nimittäin suorastaan röyhkeä, mutta tahdikkaalla tavalla. Hän ei mene sanomaan mitään, mikä saisi hänet itsensä naurunalaikseksi, sillä varmaan fyysistäkin rangaistusta enemmän vampyyri inhoaa häpeään joutumista. Hän ei voi sietää lainkaan sitä, että hänelle nauretaan, vaan sähähtää saman tien sille, joka uskaltaa hohottaa, että mikäs nyt niin kamalasti huvittaa ja antaa luultavasti nyrkinkin puhua puolestaan. Herran jutuille ja tempauksille muiden kustannuksella saa kyllä nauraa vaikka niin paljon, että sisuskalut tulevat suun kautta pihalle, ja niitä pikku kepposia ja kiusaa onkin vaikka muille jakaa. Uhkaava katse ja ääni ovat Viperin bravuuri, eivätkä ne suinkaan ole ihan tyhjiä, vaan hänestä on helposti toteuttamaan kaikki väitteensä. Mitä tulee kiusaamiseen, siinä hän aloittaa yleensä kevyellä uhkailulla sadistisiä huomautuksia unohtamatta ja siirtyy sitten väkivaltaisenpaan suuntaan. Hän ei niinkään keskitä henkiseen puoleen. On väärin ajatella, että vampyyri yrittäisi peittää omaa epävarmuuttaan, kuten kiusaajat yleensä, sillä sellaista ei ole. Hän vain nauttii toisten nöyryyttämisestä ja jonkin sortin vallasta, vaikka onkin liian laiska havitellakseen korkearvoisia titteleitä, joiden avulla pääsisi käskyttämään monia ihmisiä. Herra kuitenkin pitää huolen, että hän saa aina kaiken mitä haluaa, tavalla tai toisella.
Sitten siihen toiseen puoleen. Viper ei suinkaan ole mikään kaksijakoinen persoona, vaan tämä kiltimpi Vicious nivoutuu oikein hyvin yhteen pahan puolen kanssa. Joissakin ihmisissä on vain se jokin, tulee se sitten ensi tapaamisella tai monen vuoden "ystävyyden" tuloksena, että vampyyriherra ei enää ole heille yhtä sarkastinen kuin muille, ottaa heidän mielipiteensä edes joten kuten huomioon ja yleensäkin kuuntelee heitä. Jos muiden rääkkääminen otetaan pois laskuista, niin Viperilla on ihan tervehenkinen huumorintaju, joten hänen suosioonsa päässeellä ei varmasti ole vaikeuksia löytää hauskuutta hänen jutuistaan. Mitään herkkää rakkaushempeilyä on turha odottaa, sillä sellainen on Viperin mielestä täysin turhaa. Nautinto on aina suotavaa, mutta syviä tunteita miekkosesta saa kaivaa esiin pitkällä aikavarauksella ja todella ison lapion kanssa.
Ulkonäkö: Harva arvaa päältäpäin Viperin olevan vampyyri tai omaavansa rahaa vähän turhankin paljon. Mies on pitkä ja jäntevän voimakas vartaloltaan, lyöntien siis tietää olevan harvinaisen lujia, eli kohteen luut saattavat hyvinkin olla kovilla. Vatsalihakset eivät kuitenkaan muodosta jyrkkiä kumpuja, vaan herran masu on kohtalaisen litteä, eivätkä hauikset riko paitoja. Raajat ovat oikeastaan hyvinkin solakat, mutteivät sentään naisellisen sirot. Viciousilla on irokeesi, eli siis pää on leikattu sivuista kaljuksi, jonka edessä olevat suortuvat laskeutuvat hyin usein suoraan miehen kasvoille. Hiukset ovat väriltään valko-violetit, eli juuret ovat valkoiset ja latvat aivan tumman violetit, mikä ei ehkä ole se aivan normaalein, mutta kuitenkin herran luonnollinen väri. Mistä lie periytynyt, johtunee varmaankin vampyyriverestä. Lisäksi kutrit sojottavat sinne tänne ihan ilman mitään. Jäätävästä katseestaan tunnetut, tummien ripsien kehystämät silmät ovat kullan keltaiset useilla erilaisilla sävytyksillä. Niiden pupillit ovat aavistuksen normaalia kapeammat vampyyriydestä johtuen. Rotu ajaa asiaansa myös hieman normaalia kalpeammalla, mutta miltei täydellisellä iholla ja aina vähän muita pidemmin kulmahampain, jotka kasvavat vielä lisää pituutta Viperin aikoessa purra jotakuta.
Erityisiksi tuntomerkeiksi mainittakoon aluksi lukuisat lävistykset. Molemmissa korvissa on monta korua, pari rustossa ja pari korvanlehdessä. Viper on rei'ittänyt itseään myös alahuulesta, yksi rengas löytyy molemmilta sivuilta ja kolmas keskeltä. Korut ovat yleensä pieniä hopeisiä metallirenkaita. Vampyyri on aina innokas ottamaan uusi lävistyksiä vartaloonsa, kunhan sopiva lääkäri saa neulan desinfioitua. Toinen merkille pantava merkki on tatuointi Viciousin vasemmassa ranteessa. Se on musta, korteista tuttu patakuvio, jonka ns. terävä kärki osoittaa kohti kyynerpäätä.
Vaatetus on tällä vampyyrilla melko vaihtelevaa. Useimmiten hänellä näkee vatsan paljaaksi jättävän valkoisilla turkiksilla hihoista ja helmasta reunustetun takin, tiukat housut, huonolla tuurilla jonkin ohuen paidan peittämässä hyvännäköiset rintalihakset ja parin pitkävartisia saappaita. Koristeina on yleensä joitain ketjuja, vyöllä roikkumassa tarvittavat tavarat ja sormukset eleganteissa, pitkissä sormissa.
Kuva~
Menneisyys: Vicious varttui melkoisen rikkaassa perheessä ja heidän talonsa oli niin sanotulla "hyvällä alueella". Kasvatus ei kuitenkaan ollut aivan sitä perus snobikakaran luokkaa, vaikka Viper onkin jonkin verran ylimielinen. Hyviä tapoja häneltä ei aina kannata odottaa, koska vanhemmat eivät juurikaan vaivautuneet opettamaan oikean ja väärän eroja. Oppikoon sitten itse omassa elämässään, nuo ajattelivat ja antoivat jälkikasvunsa tehdä mitä mielivät. Tästä hyvänä esimerkkinä, että poika rääkkäsi ahkeralla syötöllä naapurissa asustelevaa nuorukaista, Koios Kubelikia. Jos jokin meni vikaan, niin tuo blondi tyyppi oli sopiva nyrkkeilysäkki, johon purkaa ärtymystään, jota tuppasi kertymään vähän liikaakin joskus. Fyysistä voimaa Viperilla oli jo teininä, koska silloin hän harjoitteli vielä aika ahkerasti, lähinnä tappelemalla isoveljensä kanssa.
Vampyyri-asia tuli kuvioihin 17 ikävuoden paikkeilla. Tottakai kaikki lapset olivat tietoisiä äitinsä lajista ja hyväksyivät sen samaan tapaan kuin isän työpaikan, joka oli myös koko perheen tiedossa. Eräänä iltana epäluuloiset veljekset itseasiassa juuri hiipivätkin isän työhuoneeseen ja päätyivät sitten veitsien kääntelyn ja nurkkien koluamisen jälkeen tutkimaan läpinäkyviin pulloihin sijoitettuja erivärisiä myrkkyjä. Tottakai kolmikko halusi nähdä vaikutuksen ja tietää, toimisivatko ne oikeasti. Ensin nuorin yritettiin pakottaa juomaan, mutta sitten tavanomainen kuumapäisyys sai Viperin uhkarohkeaksi, kuten aina yllytyksen edessä, ja kulauttamaan kahden muun riidellessa yhden pullon tyhjäksi. Vaikutus tuntui heti ja vanhemmat löysivät poikansa lattialta kouristelemasta. Lapsensa pelastaakseen äiti puri tuota ja siirai näin ollen vampyyrinvoimansa eteenpäin. Vicious parantui täydellisesti ja hyväksyi myös uuden olemuksensa melkoisen kivuttomasti. Oikeastaan hän vain piti ajatuksesta, että oli nyt entistä uhkaavampi. Hän sai hieman valmennusta, niin tappamisesta kuin vampyyrin voimistaankin, ja on nyt oikein loistavassa vedossa.
Taidot: Viper osaa pelata todella hyvin melkein kaiken sorttisia uhkapeleja, erityisesti korteilla ja nopilla, sillä miehellä tuntuu olevan välillä ilmiömainen tuuri. Jos onni ei tahdo suosia, löytyy Viperilta pari muutakin keinoa, sillä hän ei huijausta kaihda. Taidokkaan nopeat ja silmänkääntöön sopivat sormet piilottavat helposti kortteja ja muuta sellaista. Ja pienellä magialla ainakin voi pelastaa tilanteen. Vampyyrelle ominaiset kyvyt pitää tottakai lukea mukaan taitoihin. Plussana myös hyvä kivunsietokyky ja tasapaino.
Heikkoudet: Pelien kannalta välillä liian kiivas ja uhkarohkea, eli Viper saattaa tehdä typeriä siirtoja, joutuu sitten huijaamaan päästäkseen taas voitolle ja jää huonolla tuurilla kiinni. Hän ei osaa taistella oikein minkään aseiden kanssa, jos päämäärätöntä huitomista ei lasketa. Omin käsin mies saa kyllä rumaa jälkeä aikaan, mutta mitäs sitten, kun vastassa on miekkamies? Hän tuppaa myös unohtelemaan asioita, eli ei kannata laskea sen varaan, että Viper muistaa nimesi heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Rotunsa vuoksi täytyy herran myös ryystää verta sopivin väliajoin, ettei järkyttävä fyysinen heikkous saapuisi kolkuttelemaan ovia, ja välttää auringon ottamista.
Kutsutaan: Kaikkien muiden, paitsi perheen, on parasta painaa nimi Viper mieleensä tätä herraa puhuteltaessa.
Ikä: 22-vuotias
Laji/Rotu: Vampyyri
Sukupuoli: Mies
Ammatti: Ei mitään virallista, mutta saattaa hyvän suostuttelun tuloksena tehdä jotain pikku hommia. Voiko korttipelien pelaamista pitää ammattina?
Perhe: Löytyy, puoliksi elossa ja puoliksi ainakin ruumiin osalta kuolleena. Viperin isä on hieman omalaatuinen tappaja, erikoistunut myrkkyihin ja niiden käyttöön erilaisissa aseissa. Tyyliin sopien äiti on vampyyri, joskin hieman leikkisä ja vähemmän pelottava sellainen, mikä ei ihme kyllä haitannut miestä lainkaan parin avioituessa, pikemminkin innoitti. Kaksikko tulee toimeen keskivertoa hieman paremmin niin toistensa kanssa kuin rahallisestikin ja heillä on kolme lasta, joista keskimmäinen nimettiin Viciousiksi. Kaikki kakarat ovat poikia ja Viper on tähän asti heistä ainoa, joka edustaa samaa rotua äitinsä kanssa.
Tavarat: Aina mukana ovat korttipakka, muutama pullo harvinaisia myrkkyjä, pienessä rasiassa neuloja, pala hiiltä, muutama ruosteinen avain ja neljä noppaa, hyvin käyttämättömäksi jäänyt veitsi vyöllä ja pätkä ohutta nahkanauhaa kierrettynä toisen ranteen ympärille.
Luonne: Miekkosen nimi taitaa olla jonkinmoinen enne hänen sisäisestä olemuksestaan, mutta vielä ei ole oikein kukaan ottanut opikseen ja pinkonut heti esittelyn jälkeen pakoon, mikä olisi tietyissä tapauksissa aika suotavaa. Viper kun ei tosiaan ole aina kovin kiva persoona, enemmänkin julma, itsekeskeinen ja pilkallinen sopivalle tuulelle sattuessaan. Ei hän tietenkään aina mikään paholaisen lapsi ole, vaan nuoresta miehestä löytyy kyllä se huumorintajuinen, leikkimielinen puoli, joka ei halua aina kiusata aggressiivisesti heikompia, käskyttää muita ja ajattele olevansa itse aina tarpeeksi hyvä johtamaan joukkoa.
Nuori herra Roux on pahoista puolistaan huolimatta kohtalaisen sosiaalinen henkilö, eli hän voi kyllä tunkea vieraidenkin seuraan vailla suurempia ujouskohtauksia, oikeastaan sanat "ujo" ja "Viper" eivät sovi ollenkaan yhteen. Vicious on nimittäin suorastaan röyhkeä, mutta tahdikkaalla tavalla. Hän ei mene sanomaan mitään, mikä saisi hänet itsensä naurunalaikseksi, sillä varmaan fyysistäkin rangaistusta enemmän vampyyri inhoaa häpeään joutumista. Hän ei voi sietää lainkaan sitä, että hänelle nauretaan, vaan sähähtää saman tien sille, joka uskaltaa hohottaa, että mikäs nyt niin kamalasti huvittaa ja antaa luultavasti nyrkinkin puhua puolestaan. Herran jutuille ja tempauksille muiden kustannuksella saa kyllä nauraa vaikka niin paljon, että sisuskalut tulevat suun kautta pihalle, ja niitä pikku kepposia ja kiusaa onkin vaikka muille jakaa. Uhkaava katse ja ääni ovat Viperin bravuuri, eivätkä ne suinkaan ole ihan tyhjiä, vaan hänestä on helposti toteuttamaan kaikki väitteensä. Mitä tulee kiusaamiseen, siinä hän aloittaa yleensä kevyellä uhkailulla sadistisiä huomautuksia unohtamatta ja siirtyy sitten väkivaltaisenpaan suuntaan. Hän ei niinkään keskitä henkiseen puoleen. On väärin ajatella, että vampyyri yrittäisi peittää omaa epävarmuuttaan, kuten kiusaajat yleensä, sillä sellaista ei ole. Hän vain nauttii toisten nöyryyttämisestä ja jonkin sortin vallasta, vaikka onkin liian laiska havitellakseen korkearvoisia titteleitä, joiden avulla pääsisi käskyttämään monia ihmisiä. Herra kuitenkin pitää huolen, että hän saa aina kaiken mitä haluaa, tavalla tai toisella.
Sitten siihen toiseen puoleen. Viper ei suinkaan ole mikään kaksijakoinen persoona, vaan tämä kiltimpi Vicious nivoutuu oikein hyvin yhteen pahan puolen kanssa. Joissakin ihmisissä on vain se jokin, tulee se sitten ensi tapaamisella tai monen vuoden "ystävyyden" tuloksena, että vampyyriherra ei enää ole heille yhtä sarkastinen kuin muille, ottaa heidän mielipiteensä edes joten kuten huomioon ja yleensäkin kuuntelee heitä. Jos muiden rääkkääminen otetaan pois laskuista, niin Viperilla on ihan tervehenkinen huumorintaju, joten hänen suosioonsa päässeellä ei varmasti ole vaikeuksia löytää hauskuutta hänen jutuistaan. Mitään herkkää rakkaushempeilyä on turha odottaa, sillä sellainen on Viperin mielestä täysin turhaa. Nautinto on aina suotavaa, mutta syviä tunteita miekkosesta saa kaivaa esiin pitkällä aikavarauksella ja todella ison lapion kanssa.
Ulkonäkö: Harva arvaa päältäpäin Viperin olevan vampyyri tai omaavansa rahaa vähän turhankin paljon. Mies on pitkä ja jäntevän voimakas vartaloltaan, lyöntien siis tietää olevan harvinaisen lujia, eli kohteen luut saattavat hyvinkin olla kovilla. Vatsalihakset eivät kuitenkaan muodosta jyrkkiä kumpuja, vaan herran masu on kohtalaisen litteä, eivätkä hauikset riko paitoja. Raajat ovat oikeastaan hyvinkin solakat, mutteivät sentään naisellisen sirot. Viciousilla on irokeesi, eli siis pää on leikattu sivuista kaljuksi, jonka edessä olevat suortuvat laskeutuvat hyin usein suoraan miehen kasvoille. Hiukset ovat väriltään valko-violetit, eli juuret ovat valkoiset ja latvat aivan tumman violetit, mikä ei ehkä ole se aivan normaalein, mutta kuitenkin herran luonnollinen väri. Mistä lie periytynyt, johtunee varmaankin vampyyriverestä. Lisäksi kutrit sojottavat sinne tänne ihan ilman mitään. Jäätävästä katseestaan tunnetut, tummien ripsien kehystämät silmät ovat kullan keltaiset useilla erilaisilla sävytyksillä. Niiden pupillit ovat aavistuksen normaalia kapeammat vampyyriydestä johtuen. Rotu ajaa asiaansa myös hieman normaalia kalpeammalla, mutta miltei täydellisellä iholla ja aina vähän muita pidemmin kulmahampain, jotka kasvavat vielä lisää pituutta Viperin aikoessa purra jotakuta.
Erityisiksi tuntomerkeiksi mainittakoon aluksi lukuisat lävistykset. Molemmissa korvissa on monta korua, pari rustossa ja pari korvanlehdessä. Viper on rei'ittänyt itseään myös alahuulesta, yksi rengas löytyy molemmilta sivuilta ja kolmas keskeltä. Korut ovat yleensä pieniä hopeisiä metallirenkaita. Vampyyri on aina innokas ottamaan uusi lävistyksiä vartaloonsa, kunhan sopiva lääkäri saa neulan desinfioitua. Toinen merkille pantava merkki on tatuointi Viciousin vasemmassa ranteessa. Se on musta, korteista tuttu patakuvio, jonka ns. terävä kärki osoittaa kohti kyynerpäätä.
Vaatetus on tällä vampyyrilla melko vaihtelevaa. Useimmiten hänellä näkee vatsan paljaaksi jättävän valkoisilla turkiksilla hihoista ja helmasta reunustetun takin, tiukat housut, huonolla tuurilla jonkin ohuen paidan peittämässä hyvännäköiset rintalihakset ja parin pitkävartisia saappaita. Koristeina on yleensä joitain ketjuja, vyöllä roikkumassa tarvittavat tavarat ja sormukset eleganteissa, pitkissä sormissa.
Kuva~
Menneisyys: Vicious varttui melkoisen rikkaassa perheessä ja heidän talonsa oli niin sanotulla "hyvällä alueella". Kasvatus ei kuitenkaan ollut aivan sitä perus snobikakaran luokkaa, vaikka Viper onkin jonkin verran ylimielinen. Hyviä tapoja häneltä ei aina kannata odottaa, koska vanhemmat eivät juurikaan vaivautuneet opettamaan oikean ja väärän eroja. Oppikoon sitten itse omassa elämässään, nuo ajattelivat ja antoivat jälkikasvunsa tehdä mitä mielivät. Tästä hyvänä esimerkkinä, että poika rääkkäsi ahkeralla syötöllä naapurissa asustelevaa nuorukaista, Koios Kubelikia. Jos jokin meni vikaan, niin tuo blondi tyyppi oli sopiva nyrkkeilysäkki, johon purkaa ärtymystään, jota tuppasi kertymään vähän liikaakin joskus. Fyysistä voimaa Viperilla oli jo teininä, koska silloin hän harjoitteli vielä aika ahkerasti, lähinnä tappelemalla isoveljensä kanssa.
Vampyyri-asia tuli kuvioihin 17 ikävuoden paikkeilla. Tottakai kaikki lapset olivat tietoisiä äitinsä lajista ja hyväksyivät sen samaan tapaan kuin isän työpaikan, joka oli myös koko perheen tiedossa. Eräänä iltana epäluuloiset veljekset itseasiassa juuri hiipivätkin isän työhuoneeseen ja päätyivät sitten veitsien kääntelyn ja nurkkien koluamisen jälkeen tutkimaan läpinäkyviin pulloihin sijoitettuja erivärisiä myrkkyjä. Tottakai kolmikko halusi nähdä vaikutuksen ja tietää, toimisivatko ne oikeasti. Ensin nuorin yritettiin pakottaa juomaan, mutta sitten tavanomainen kuumapäisyys sai Viperin uhkarohkeaksi, kuten aina yllytyksen edessä, ja kulauttamaan kahden muun riidellessa yhden pullon tyhjäksi. Vaikutus tuntui heti ja vanhemmat löysivät poikansa lattialta kouristelemasta. Lapsensa pelastaakseen äiti puri tuota ja siirai näin ollen vampyyrinvoimansa eteenpäin. Vicious parantui täydellisesti ja hyväksyi myös uuden olemuksensa melkoisen kivuttomasti. Oikeastaan hän vain piti ajatuksesta, että oli nyt entistä uhkaavampi. Hän sai hieman valmennusta, niin tappamisesta kuin vampyyrin voimistaankin, ja on nyt oikein loistavassa vedossa.
Taidot: Viper osaa pelata todella hyvin melkein kaiken sorttisia uhkapeleja, erityisesti korteilla ja nopilla, sillä miehellä tuntuu olevan välillä ilmiömainen tuuri. Jos onni ei tahdo suosia, löytyy Viperilta pari muutakin keinoa, sillä hän ei huijausta kaihda. Taidokkaan nopeat ja silmänkääntöön sopivat sormet piilottavat helposti kortteja ja muuta sellaista. Ja pienellä magialla ainakin voi pelastaa tilanteen. Vampyyrelle ominaiset kyvyt pitää tottakai lukea mukaan taitoihin. Plussana myös hyvä kivunsietokyky ja tasapaino.
Heikkoudet: Pelien kannalta välillä liian kiivas ja uhkarohkea, eli Viper saattaa tehdä typeriä siirtoja, joutuu sitten huijaamaan päästäkseen taas voitolle ja jää huonolla tuurilla kiinni. Hän ei osaa taistella oikein minkään aseiden kanssa, jos päämäärätöntä huitomista ei lasketa. Omin käsin mies saa kyllä rumaa jälkeä aikaan, mutta mitäs sitten, kun vastassa on miekkamies? Hän tuppaa myös unohtelemaan asioita, eli ei kannata laskea sen varaan, että Viper muistaa nimesi heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Rotunsa vuoksi täytyy herran myös ryystää verta sopivin väliajoin, ettei järkyttävä fyysinen heikkous saapuisi kolkuttelemaan ovia, ja välttää auringon ottamista.
