kirjoittaja Nimi: Mercure Romdeau (mercure=elohopea)
Ikä: Näyttää n. 20 vuotiaalta, elänyt n. 800 vuotta
Laji/Rotu: Haltia
Sukupuoli: Mies
Työtausta ja ammatti: Luonnonmaagi, parantaja
Pituus: 189cm
Tavatut: Shira
Ystävät:
Ihastus: Shira
Rakkauden kohde:
Viholliset:
Taidot: Mercure on koko elämänsä opiskellut, jotta voisi hallita luontoa, lähinnä kasveja ja puita. Hän saa kasvit kasvamaan mielensä mukaan ja pystyy muokkaamaan niitä. Taisteluissa Mercurella on puinen sauva, jota hän voi muotoilla mielensä mukaan esim. kasvattamaan siihen piikit. Haltiana hän on hyvin ketterä ja nopealiikkeinen, myös voimakas ja ymmärtää kasvien ääniä. Kuulo on äärimmäisen tarkka, sillä Mercure ei näe. Sokeudesta huolimatta Mercure pystyy elämään normaalisti.
Perhe ja läheiset: Äiti ja kaksoisveli elossa.
Hahmosi tavarat: Saarnipuinen sauva, jossa on riimukuvioita. Mukana on myös tulentekovälineet, n. 40cm pitkä veitsi, erilaisia pusseja, joissa on lääkekasveja ja kirja luonnosta sekä kynä.
Lemmikit: Ei ole
Luonne: Mercure on hyväntahtoinen ja lempeä haltiamies, joka ei mielellään satuta muita, ellei ole täysin pakko. Hän on melko hiljainen ja hyvin rauhallinen sekä kärsivällinen. Mercure nauttii lähinnä luonnossa samoamisesta yksikseen ja häntä näkee harvoin kaupungissa. Ystävilleen hän on lojaali ja nöyrä eikä siedä, että muita satutetaan, oli kyseessä kuka tahansa. Vaikkei Mercure paljoa puhukkaan, hän pyrkii seurassa miellyttämään muita ja olemaan ystävällinen. Tyhmä hän silti ei ole ja Mercurea onkin melko vaikea huijata. Läheisilleen äärimmäisen uskollinen ja luotettava ystävä, joka ei hylkää. Mercure ei pidä ollenkaan yhden yön jutuista, vaan etsii jotain vakavampaa.
Ulkonäkö: Mercure on melko pitkä ja hyvässä kunnossa oleva mies. Haltialla on alaselkään asti ulottuvat, valkeat hiukset, jotka on sidottu löysälle ponihännälle hiusten keskeltä. Kaksi ohutta suortuvaa on jätetty pään sivulle roikkumaan letteinä. Kasvot ovat haltiamaisen komeat, kapeat ja sopusuhtaiset. Vasemmasta poskesta oikeaan silmäkulmaan asti kulkee leveähkö arpi. Mercurella on silmiensä päällä valkea huivi, sillä hän on täysin sokea. Mercurella on musta, löysähkö paita, jossa hyvin leveät hihat. Koko hihan pituudelta paitaan on kirjattu hopealangalla lohikäärmekuvioita. Housut ovat hopeanharmaat, leveälahkeiset ja polvesta nilkkaan niissä on sivussa halkio, jossa on siksak- nyöritys.
Menneisyys: Mercure syntyi haltiaperheeseen toiseksi lapseksi, vain muutama minuutti veljensä jälkeen. Tämän äiti oli näkijä ja isä soturi. Haltiamies syntyi sokeana ja on ollut sokea koko elämänsä. Mercure ei ole koskaan nähnyt silmillään yhtään mitään, mutta hän näkee sormiensa ja kuulonsa kautta maailman ihan kuten kuka tahansa. Mercuren äiti opetti tälle luonnonmagiaa ja selviytymään ilman näköä. Isä opetti käyttämään näitä taitoja taistelussa. Vaikka Mercurella oli rauhallinen, mukava ja pitkä haltiaelämä, hän ei halunnut jäädä kotiinsa, koska haltiaikä oli liian pitkä pysyäkseen yhdessä paikassa. Täytettyään 500 vuotta, Mercure lähti vaeltamaan yksin ja etsimään paikkaansa maailmassa. Vaikka miehen elämä on ollut suhteellisen hellpoa, sitä on varjostanut aina rakkaiden kuolema. Lähes aina, kun Mercure oli rakastunut, rakkauden kohde kuoli johonkin.
Muuta: Mercurella on huono onni rakkausasioissa.
Huono puoli/puolet: Sokeus. Jos Mercurea häiritään kovilla äänillä esim. soittamalla kirkonkelloja, hän ei "näe" kunnolla maailmaansa. Jonkin asteen naivius ja hyväuskoisuus. Mercure ei osaa ajatella jonkun olevan täysin paha.
Ikä: Näyttää n. 20 vuotiaalta, elänyt n. 800 vuotta
Laji/Rotu: Haltia
Sukupuoli: Mies
Työtausta ja ammatti: Luonnonmaagi, parantaja
Pituus: 189cm
Tavatut: Shira
Ystävät:
Ihastus: Shira
Rakkauden kohde:
Viholliset:
Taidot: Mercure on koko elämänsä opiskellut, jotta voisi hallita luontoa, lähinnä kasveja ja puita. Hän saa kasvit kasvamaan mielensä mukaan ja pystyy muokkaamaan niitä. Taisteluissa Mercurella on puinen sauva, jota hän voi muotoilla mielensä mukaan esim. kasvattamaan siihen piikit. Haltiana hän on hyvin ketterä ja nopealiikkeinen, myös voimakas ja ymmärtää kasvien ääniä. Kuulo on äärimmäisen tarkka, sillä Mercure ei näe. Sokeudesta huolimatta Mercure pystyy elämään normaalisti.
Perhe ja läheiset: Äiti ja kaksoisveli elossa.
Hahmosi tavarat: Saarnipuinen sauva, jossa on riimukuvioita. Mukana on myös tulentekovälineet, n. 40cm pitkä veitsi, erilaisia pusseja, joissa on lääkekasveja ja kirja luonnosta sekä kynä.
Lemmikit: Ei ole
Luonne: Mercure on hyväntahtoinen ja lempeä haltiamies, joka ei mielellään satuta muita, ellei ole täysin pakko. Hän on melko hiljainen ja hyvin rauhallinen sekä kärsivällinen. Mercure nauttii lähinnä luonnossa samoamisesta yksikseen ja häntä näkee harvoin kaupungissa. Ystävilleen hän on lojaali ja nöyrä eikä siedä, että muita satutetaan, oli kyseessä kuka tahansa. Vaikkei Mercure paljoa puhukkaan, hän pyrkii seurassa miellyttämään muita ja olemaan ystävällinen. Tyhmä hän silti ei ole ja Mercurea onkin melko vaikea huijata. Läheisilleen äärimmäisen uskollinen ja luotettava ystävä, joka ei hylkää. Mercure ei pidä ollenkaan yhden yön jutuista, vaan etsii jotain vakavampaa.
Ulkonäkö: Mercure on melko pitkä ja hyvässä kunnossa oleva mies. Haltialla on alaselkään asti ulottuvat, valkeat hiukset, jotka on sidottu löysälle ponihännälle hiusten keskeltä. Kaksi ohutta suortuvaa on jätetty pään sivulle roikkumaan letteinä. Kasvot ovat haltiamaisen komeat, kapeat ja sopusuhtaiset. Vasemmasta poskesta oikeaan silmäkulmaan asti kulkee leveähkö arpi. Mercurella on silmiensä päällä valkea huivi, sillä hän on täysin sokea. Mercurella on musta, löysähkö paita, jossa hyvin leveät hihat. Koko hihan pituudelta paitaan on kirjattu hopealangalla lohikäärmekuvioita. Housut ovat hopeanharmaat, leveälahkeiset ja polvesta nilkkaan niissä on sivussa halkio, jossa on siksak- nyöritys.
Menneisyys: Mercure syntyi haltiaperheeseen toiseksi lapseksi, vain muutama minuutti veljensä jälkeen. Tämän äiti oli näkijä ja isä soturi. Haltiamies syntyi sokeana ja on ollut sokea koko elämänsä. Mercure ei ole koskaan nähnyt silmillään yhtään mitään, mutta hän näkee sormiensa ja kuulonsa kautta maailman ihan kuten kuka tahansa. Mercuren äiti opetti tälle luonnonmagiaa ja selviytymään ilman näköä. Isä opetti käyttämään näitä taitoja taistelussa. Vaikka Mercurella oli rauhallinen, mukava ja pitkä haltiaelämä, hän ei halunnut jäädä kotiinsa, koska haltiaikä oli liian pitkä pysyäkseen yhdessä paikassa. Täytettyään 500 vuotta, Mercure lähti vaeltamaan yksin ja etsimään paikkaansa maailmassa. Vaikka miehen elämä on ollut suhteellisen hellpoa, sitä on varjostanut aina rakkaiden kuolema. Lähes aina, kun Mercure oli rakastunut, rakkauden kohde kuoli johonkin.
Muuta: Mercurella on huono onni rakkausasioissa.
Huono puoli/puolet: Sokeus. Jos Mercurea häiritään kovilla äänillä esim. soittamalla kirkonkelloja, hän ei "näe" kunnolla maailmaansa. Jonkin asteen naivius ja hyväuskoisuus. Mercure ei osaa ajatella jonkun olevan täysin paha.
