kirjoittaja Nimi: Meij Shikibun
Ikä: 23 vuotta
Laji: Haltija
Sukupuoli: Nainen
Työtausta ja ammatti: Ei ole, kiertelee ympäriinsä erilaisissa paikoissa.
Taidot: Osaa käyttää miekkaa taitavasti, tekee hyvää ruokaa. Osaa taikoja mutta ei yleensä taistelutilanteissa käytä niitä.
Perhe: Ei ole, ei muista mitään perheestään.
Tavarat: Hänellä on mukanaan muutama yrttipussi, joita hän kantaa vyössään. Hänellä on vyössä kiinni myös pari puukkoa, joilla voi leikata yrttejä ja kasveja, sekä puolustaa itseään. Hänellä on myös mukanaan jousi ja nuolia, sekä miekka.
Lemmikit: Ei ole
Luonne: Hillitty, hän ei pyri vetämään huomiota puoleensa, mutta vaiteliaisuudellaan ja epätodellisella rauhallisuudellaan tilanteessa kuin tilanteessa saattaa tarkoittamattaan tehdä juuri niin. Runollinen, jos hän puhuu, hän puhuu hiljaisella äänellä, vain juuri ja juuri niin kovaa, että se, jolle hän sanansa tarkoittaa, kuulee. Hänen puheensa eivät tunnu seuraavan mitään yleisesti tunnettua logiikkaa, ja hän vastaa kysymyksiin vain hyvin, hyvin harvoin suoraan. Etäinen, hän vaikuttaa usein siltä, kuin olisi täydellisesti omissa maailmoissaan, eikä edes huomaisi, mitä ympärillä tapahtuu. Hänestä on erittäin vaikea sanoa, mitä hän tuntee tai ajattelee, sillä peittää tunteensa hyvin. Lisäksi hänen mielialaansa on vaikea määrittää - hän on erittäin vaikeaselkoinen, eikä koskaan voi tietää, mistä hän ottaa nokkiinsa ja mistä ei. Joissain tilanteissa haltija vaikuttaa jopa epäinhimillisen pitkäjänteiseltä, joskus hän taas hermostuu ennen kuin puolta sanaa on sanottu. Yleensä hänen ilmeensä ovat hyvin hillittyjä, ja yleisemmin hänet tapaa joko tyystin ilmeettömänä tai alakuloinen hymy huulillaan. Hän pitää kuolemaa kauniina. Mitä verisempi ja tuskaisempi, sen parempi. Etenkin, jos se tapahtuu hiljaa. Kunniantuntoinen, hän on tarkka kunniastaan, eikä siedä loukkauksia. Hän ei suutu eikä raivoa, hän ei valita taikka solvaa takaisin. Hän kostaa kun hetki on sopiva.
Ulkonäkö: Valkoiset, lantiolle ulottuvat hiukset, joita hän pitää aina auki. Hänellä on suuret, turkoosin väriset silmät, joilla hän katselee ympärilleen viattomana, vaikka ei olisikaan viaton. Meij on siroluinen ja näyttää päältäpäin helposti haavoittuvalta, hän on 170 senttiä pitkä. Päällään hänellä on musta paita, jossa veen muotoinen kaula-aukko ja mustat housut, joissa on likatahroja koska niitä ei ole pesty pikään aikaan. Hänellä on mustat saappaat jotka ulottuvat melkein polveen. Meijllä on punainen viitta, jossa on huppu, hän kätkee yleensä kasvonsa hupun alle. Meijllä on myös hansikkaat mutta hän ei käytä niitä kovin usein.
Menneisyys: Paljoa hänen menneisyydestään ei tiedetä kertoa, eikä hän itsekään siitä puhu. Hänen ensimmäinen muistikuvansa lapsuudestaan on, kun hän aivan pienenä tyttönä tapasi mestarinsa ensimmäisen kerran. Hän oli ollut yksin, sen hän muistaa, väsynyt ja kylmissään. Tuo mies, nimetön kai kuten hänkin, löysi hänet ja huolehti hänestä. He eivät koskaan vaihtaneet sanoja, sillä hänen mestarinsa oli mykkä. Jotenkin, kaiketi olosuhteiden pakosta, heidän välilleen kuitenkin syntyi sanaton ymmärrys; hän kun ei osannut, eikä osaa vielä tänäkään päivänä, lukea tai kirjoittaa. He eivät puhuneet. He vain harjoittelivat. Hän oppi taikuuksia ja taistelutaitoa, hän oppi liikkumaan ääntäkään päästämättä. Hän oppi ampumaan jousella maalistaan erehtymättä, ja hän oppi taistelemaan aseetta aseellista vastaan. Kahdestaan he elivät, kahdestaan harjoittelivat, kunnes hänen jo vanhaksi käynyt mestarinsa kuoli. Hiljaa, nukkuessaan.
Haudattuaan mestarinsa kaikessa hiljaisuudessa hän lähti kulkemaan omillaan. Kuten silloinkaan, hän ei vieläkään omista juuri mitään. Hänellä ei ole kotia eikä kotiseutua, ja kaiken rahan minkä hän käsiinsä saa, hän käyttää mieluusti mahdollisimman nopeasti ruokaan ja majoitukseen. Jos hänellä on rahaa, hän yöpyy joka yö kalleimmassa majatalossa minkä hänen kukkaronsa kestää. Jos ei, hän metsästää itse ruokansa ja nukkuu taivasalla. Säästäväisyyttä ei siis löydy, ei minkäänlaista.
Huonopuoli/puolet: Ei osaa säästää rahaa, vaikeaselkoinen ja ehkä hieman epäileväinenkin, ei siedä itsestään vitsejä
Ikä: 23 vuotta
Laji: Haltija
Sukupuoli: Nainen
Työtausta ja ammatti: Ei ole, kiertelee ympäriinsä erilaisissa paikoissa.
Taidot: Osaa käyttää miekkaa taitavasti, tekee hyvää ruokaa. Osaa taikoja mutta ei yleensä taistelutilanteissa käytä niitä.
Perhe: Ei ole, ei muista mitään perheestään.
Tavarat: Hänellä on mukanaan muutama yrttipussi, joita hän kantaa vyössään. Hänellä on vyössä kiinni myös pari puukkoa, joilla voi leikata yrttejä ja kasveja, sekä puolustaa itseään. Hänellä on myös mukanaan jousi ja nuolia, sekä miekka.
Lemmikit: Ei ole
Luonne: Hillitty, hän ei pyri vetämään huomiota puoleensa, mutta vaiteliaisuudellaan ja epätodellisella rauhallisuudellaan tilanteessa kuin tilanteessa saattaa tarkoittamattaan tehdä juuri niin. Runollinen, jos hän puhuu, hän puhuu hiljaisella äänellä, vain juuri ja juuri niin kovaa, että se, jolle hän sanansa tarkoittaa, kuulee. Hänen puheensa eivät tunnu seuraavan mitään yleisesti tunnettua logiikkaa, ja hän vastaa kysymyksiin vain hyvin, hyvin harvoin suoraan. Etäinen, hän vaikuttaa usein siltä, kuin olisi täydellisesti omissa maailmoissaan, eikä edes huomaisi, mitä ympärillä tapahtuu. Hänestä on erittäin vaikea sanoa, mitä hän tuntee tai ajattelee, sillä peittää tunteensa hyvin. Lisäksi hänen mielialaansa on vaikea määrittää - hän on erittäin vaikeaselkoinen, eikä koskaan voi tietää, mistä hän ottaa nokkiinsa ja mistä ei. Joissain tilanteissa haltija vaikuttaa jopa epäinhimillisen pitkäjänteiseltä, joskus hän taas hermostuu ennen kuin puolta sanaa on sanottu. Yleensä hänen ilmeensä ovat hyvin hillittyjä, ja yleisemmin hänet tapaa joko tyystin ilmeettömänä tai alakuloinen hymy huulillaan. Hän pitää kuolemaa kauniina. Mitä verisempi ja tuskaisempi, sen parempi. Etenkin, jos se tapahtuu hiljaa. Kunniantuntoinen, hän on tarkka kunniastaan, eikä siedä loukkauksia. Hän ei suutu eikä raivoa, hän ei valita taikka solvaa takaisin. Hän kostaa kun hetki on sopiva.
Ulkonäkö: Valkoiset, lantiolle ulottuvat hiukset, joita hän pitää aina auki. Hänellä on suuret, turkoosin väriset silmät, joilla hän katselee ympärilleen viattomana, vaikka ei olisikaan viaton. Meij on siroluinen ja näyttää päältäpäin helposti haavoittuvalta, hän on 170 senttiä pitkä. Päällään hänellä on musta paita, jossa veen muotoinen kaula-aukko ja mustat housut, joissa on likatahroja koska niitä ei ole pesty pikään aikaan. Hänellä on mustat saappaat jotka ulottuvat melkein polveen. Meijllä on punainen viitta, jossa on huppu, hän kätkee yleensä kasvonsa hupun alle. Meijllä on myös hansikkaat mutta hän ei käytä niitä kovin usein.
Menneisyys: Paljoa hänen menneisyydestään ei tiedetä kertoa, eikä hän itsekään siitä puhu. Hänen ensimmäinen muistikuvansa lapsuudestaan on, kun hän aivan pienenä tyttönä tapasi mestarinsa ensimmäisen kerran. Hän oli ollut yksin, sen hän muistaa, väsynyt ja kylmissään. Tuo mies, nimetön kai kuten hänkin, löysi hänet ja huolehti hänestä. He eivät koskaan vaihtaneet sanoja, sillä hänen mestarinsa oli mykkä. Jotenkin, kaiketi olosuhteiden pakosta, heidän välilleen kuitenkin syntyi sanaton ymmärrys; hän kun ei osannut, eikä osaa vielä tänäkään päivänä, lukea tai kirjoittaa. He eivät puhuneet. He vain harjoittelivat. Hän oppi taikuuksia ja taistelutaitoa, hän oppi liikkumaan ääntäkään päästämättä. Hän oppi ampumaan jousella maalistaan erehtymättä, ja hän oppi taistelemaan aseetta aseellista vastaan. Kahdestaan he elivät, kahdestaan harjoittelivat, kunnes hänen jo vanhaksi käynyt mestarinsa kuoli. Hiljaa, nukkuessaan.
Haudattuaan mestarinsa kaikessa hiljaisuudessa hän lähti kulkemaan omillaan. Kuten silloinkaan, hän ei vieläkään omista juuri mitään. Hänellä ei ole kotia eikä kotiseutua, ja kaiken rahan minkä hän käsiinsä saa, hän käyttää mieluusti mahdollisimman nopeasti ruokaan ja majoitukseen. Jos hänellä on rahaa, hän yöpyy joka yö kalleimmassa majatalossa minkä hänen kukkaronsa kestää. Jos ei, hän metsästää itse ruokansa ja nukkuu taivasalla. Säästäväisyyttä ei siis löydy, ei minkäänlaista.
Huonopuoli/puolet: Ei osaa säästää rahaa, vaikeaselkoinen ja ehkä hieman epäileväinenkin, ei siedä itsestään vitsejä
